Tiellä ystävyyden.

Joskus mä löysin sen aikoinaan vain. 
Monta kertaa eksyinkin kai. 
Takaisin pääsin sun avullas vain. 
Onneksi oot sä mun tukenain. 
Ei polkuni tää mun kovin kummallinen oo. 
Kiviä ja oksia täynnä se toisinaan on. 
Vaan joskus kaatuu siihen puu 
tai muuttuu se suoraksi ja tylsäksi. 
Juupa juu. 
Silloin onneksi löydän mä sen, 
kukan kauniin ja ihmeellisen. 
Se eksyi kai mun polkuuni vain, 
mut ihanaa kun sen omakseni sain.

*IreneEllen